Kevät Kuulumisia

Tuli se Kevät tänne Savoonkin viimein. Epätoivo asian suhteen on kyllä jo välillä meinannut iskeä.. Kun talvivaatteista ei vieläkään olla päästy eroon. Koirien kannalta on ollut kyllä parempi että lunta on vielä maassa, koska ei olla jouduttu vielä koirien pesuun ryhtyä. Mutta muuten sitä kevättä kyllä täsä on odotettu!

Meidän arki on mennyt aika omalla painollaan. lapset kouluissaan, aikuiset töissä, talon remonttikin on Upeasti edistynyt ja näillä näkymin jollei nyt kummallisuuksia tule eteen niin se valmistuu asuttavaan kuntoon jo ensi viikonlopuksi. Kyllähän sitä on tässä jo kohta 7 vuotta ehtinyt odottaakkin. Eli lisää siivottavaa tulossa siis 🙂

Arkipäivät meillä ovat Erittäinkin kiireisiä ja tuntuu, jota Ystäville ei enää ole aikaa ja tuntuu erakolta välillä tämä Elämä. Mutta kun kuuntelen muita lapsiperheitä on Arki aika samanlaista muillakin. Minä olen viihtynyt Uudessa työssäni Pohjois-Savon Näkövammaiset ry:ssä Hyvin. Tykkään työstäni kovasti ja koen että olen Oikeassa paikassa nyt !

Omaa jaksamista hoidan koirien avulla, kun oikein kovasti väsyttää työpäivän jälkeen tiedän että koirat on pakko lenkittää vielä kumminkin ja kun pääsee ensimmäiset metrit kun täi tervasas lähteekin liikunta viemän itsestään ja taas 2 tuntia meni ihan sujahtaen lenkillä. Moni kysyy miten uskallan yksin liikkua metsässä jne. tiedän, että kenelle vain voi sattua mitä vain. Jos ryhdyn varomaan kaikkea ja Elämään hyssytellen, silloin minulle oikeasti jotain sattuukin.

No, nyt olen ollut jo yli 5kk ilman epilepsiakohtauksia , siihen on monta syytä. yksi on lääketasapaino, mutta liikunnan ja ravinnon osuutta ei pidä vähätellä yhtään. Olinhan vuoden alusta 100 päivää ilman lisättyä sokeria ja se oli varmasti Elmäni energisintä aikaa…Nyt kun homma on taas vähän lipsunut niin huomaan sen elimistössäni heti!

Lapset odottavat kesälomaa jo kovasti. Pitkän talven ovatkin ahertaneen hienosti kouluissaan! Nyt meillä on tulosa isomuutos , kun kuopuksemmekin lähtee syksyllä jo yläkouluun ja sitä myötä kaupunkiin kouluun. Näin se aika vain menee eteenpäin. Kovasti koitan perässä pysyä. Minusta on ollut outoa kuulla lasten susta kysyessäni että mitä kesällä tehdään vastaus,jotta tehdään sellasita ettei tarvitse sopia mitään etukäteen…. Täh? Oikeasti minä luulin että minulla on kohta kädessäni Elämä pidempi lista kaikista huvipuistosta jne mihin pitää päästä ja milloin ollaan missäkin.. Mutta ei.. Meidän lapset tahtovat kuulemma ottaa rennosti tulevan kesän.. Kai tämäkin on sitä nuoten kanssa Elämää sitten…Eli Äiti oli se joka enenn ohjelmoi koko kesän ja nyt kun omat tahdot on niin eipä mennäkkään niin. Minullahan ei uuden työn puoleseta ole kesälomaa,mutta ylityövapaita pidän pois ja sen vuoksi sitten saan minäkin vähän lomaa heinäkuussa 🙂 Silloin kyllä ohjelmoin tämän porukan ja käymme oikeasti jossain! Mieheni Niko tekee kyllä kesän hyvin tiukasti töitä että siinä voi olla sumbliminen jotta jos pääsisimme koko porukalla liikenteeseen… Mutta mihin se on vielä tässä vaiheessa arvoitus!

Oma vointi on kuin Uudesti Syntyneeellä. Oikeasti kun vuosi sitten keikuin Elämä ja kuoleman rajamailla ja opettelin mm uudelleen kävelemään niin osaan arvostaa näitä hetkiä Todellakin! Elämä kantaaa siis tällä hetkellä HIenosti, mutta osaan myös tiedostaa omat rajani ja sen että kun en voi kloonata itseäni en ryhdy sitten ylisuorituksiin yrittämään enään edes. Tämän blokin olen nyt luvannut aktivoittaa Erittäin aktiivisesti. Kuten aikaisemmin kerroin olin lopettaa koko blokin,mutta sitten tutkailin kävijälaskuria ja Ihanaa että teitä lukijoita on muuten paljon. itsestäni kun tuntuu että ketä tälläinen tavallinen meidän arki voi kiinnostaa,mutta sitä itse tälle sokaistuu. Onhan se Erikosita että minä sokeana siivoan pihaamme siinä kun muutkin nyt talven jäljiltä, siihen tarvitaan vain haravaa, jolla löydän roskat maasta ja tietenkin se on hitaampaa kun näkevillä,mutta mihin valmiissa maailmassa on kiire ja osaanhan minä monta muuta asiaa mitä näkevät ei osaakkaa… Siitä tuli mieleen ,jotta olen taas aloittanut palauttamaan pistekirjoitus taitoani mieleeni. Osasin joskus pistekirjoituksen hyvin,mutta käytön puutteessa se jäi sitten ja nyt on se aika palauttaa mieliin… Äitienpäivähän se tänään oli joten Kaikille Äideille vielä tasapuolisesti Onnea, on lapsenne sitten ihmis-tai eläinlapsia!

Kommentti on suljettu.